Perusoikeuksien kertauskurssi Kotkan poliisille

Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuus Kotkassa kiellettin, koska järjestäjänä toiminut Etelä-Kymen Vasemmistonuoret ei täyttänyt kaikkia poliisin tilaisuudelle esittämiä vaatimuksia. Poliisi katsoi, että Jyväskylän puukotustapauksen jälkeen tilaisuuden järjestäjien tulisi esittää niin pelastussuunnitelma kuin hoitaa kaikkien tilaisuuteen osallistuvien ruumiintarkastukset. Jos olet kiireinen niin lyhyt analyysini tilanteesta: Poliisi mokasi ja raskaasti.

Kokoontumislaki (530/1999) jakautuu kahdenlaisiin tilaisuuksiin: yleisiin kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin. Hallituksen esitys kokoontumislaiksi (HE 145/1998) määrittelee yleisen kokouksen seuraavasti:

“Yleisellä kokouksella tarkoitetaan mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Kyse voi olla sekä sisätiloissa että ulkona järjestettävästä yleisölle avoimesta kokouksesta. Kokoontumisvapauden sisältö hallitusmuodossa turvattuna perusoikeutena sekä kansainvälisissä sopimuksissa turvattuna ihmisoikeutena voidaan katsoa vakiintuneeksi. Ehdotettu määritelmä vastaa painotuksiltaan nykytilannetta siinäkin mielessä, että suurin osa käytännössä järjestettävistä yleisistä kokouksista on nimenomaan mielenosoituksia eikä niinkään kokousten kaltaisia tilaisuuksia, joihin kokoonnutaan keskustelemaan ja mahdollisesti tekemään yhteisiä päätöksiä. Viimeksi mainittuja tilaisuuksia ovat esimerkiksi useat vaalitilaisuudet sekä erilaiset valistustarkoituksessa järjestetyt tilaisuudet.” (lihavointi allekirjoittaneen)

Yleensä siis yleisillä kokouksilla tarkoitetaan mielenosoituksia ja sen vuoksi ulkona yleisellä paikalla järjestettävistä yleisistä kokouksista on ilmoitettava poliisille vähintään kuusi tuntia ennen kokouksen alkamista (ja myöhemminkin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos kokouksesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle). Ymmärtääkseni Kotkan keskustelutilaisuus oli kuitenkin tarkoitus järjestää sisätiloissa, jolloin poliisille ei tarvitse lain mukaan ilmoittaa mitään.

Poliisin mahdollisuudet kieltää yleinen kokous ovat äärimmäisen rajatut. Kokoontumislaissa puhutaan ainoastaan poliisin mahdollisuudesta osoittaa kokous siirrettäväksi toiseen, kokouksen kannalta sopivaan paikkaan tai muuttaa mielenosoituskulkueen reittiä. Näistäkin muutoksista pitää neuvotella ensin yleisen kokouksen järjestäjän yhteyshenkilön kanssa. Lain esitöissä todetaan, että poliisi voi kieltää kokouksen ainoastaan vajaavaltaiselta järjestäjältä, jos hän ei kykene vastaamaan velvoitteistaan.

Yksittäinen poliisimies ei voi tietenkään tuntea kaikkia lainkohtia ja ymmärrettävästi kyseessä on varsin poikkeuksellinen tilanne. Silti pidän erittäin huolestuttavana, että poliisi lähtee lakiin perustumattomasti kieltämään kokoontumis- ja sananvapauden ydinalueelle sijoittuvaa toimintaa, kun jo kokontumislakiinkin on kirjattu:

“Julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle.”

Jos poliisi siis on huolissaan keskustelutilaisuuteen säntäävistä häiriköistä niin silloin paikalle lähetetään tarpeellinen määrä poliiseja. Aivan samoin kuin poliisipartiot turvaavat mielenosoituskulkuettakin.

 

PÄIVITYS: Mukava huomata, että professoritason oikeusoppineet ovat päätyneet samaan lopputulokseen.

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

6 vastausta artikkeliin ”Perusoikeuksien kertauskurssi Kotkan poliisille

  1. Poliisi voi kokoontumislain (530/1999) 15§ 2 kohdan mukaan kieltää tilaisuuden jos on ilmeistä että järjestystä ja turvallisuutta ei voida ylläpitää. Samassa laissa 17§ asettaa järjestäjän vastattavaksi turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämisen. Mikäli ilmoituksesta ja turvallisuusselonteosta (mahdollisesti sen puutteesta) käy ilmi että turvallisuuden järjestäminen on kyseenalainen, varsinkin ottaen huomioon aiemmat hyökkäykset vastaaviin tapahtumiin, voidaan katsoa asiaa käsitelleen poliisin toimineen toimivaltuuksiensa ja velvotteidensa rajoissa kieltäessään tilaisuuden järjestämisen. Poliisin tehtävä on valvoa että järjestäjä ylläpitää turvallisuuden tilasuudessa sekä tarpeen vaatiessa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin (19§). Nähdäkseni toimenpiteisiin voidaan lukea lisä henkilöstön määrääminen alueelle, mutta suoraan laista sitä ei voida lukea velvoitteena, sillä toimenpiteenä on mahdollinen myös tilaisuuden kieltäminen.

    Vaikka asiallisempaa olisi ollut lähettää tilaisuuteen ja lähialueelle enemmän virkavaltaa tai vaihtoehtoisesti neuvotella ja ohjeistaa järjestäjää tehokkaamasta tavasta järjestää tilaisuus, ei poliisi ole ylittänyt harkintavaltaansa kieltäessään tilaisuuden. Poliisin tehtävä ei ole järjestää turvallista kokousta, vaan tarkistaa että järjestäjä huolehtii turvallisuudesta asianmukaisesti.

  2. Kannattaa huomata, että kokoontumislain 15 § koskee ainoastaan yleisötilaisuuksia. Kuten yllä argumentoin, yleistä kokousta ei voi kieltää oikeastaan millään kriteerein, koska sitä turvaa jo perustuslakiin kirjattu kokoontumisvapaus. Toki, jos lähtökohtasi on se, että järjestetty tapahtuma oli yleisötilaisuus niin olet aivan oikeassa. Hallituksen esitys kokoontumislaiksi määrittelee yleisötilaisuuden seuraavasti:

    ” Yleisötilaisuudella tarkoitetaan 3 momentin mukaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, näytöksiä, kilpailuja ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä kokouksina. Yleisötilaisuus on käsitteenä jo osittain käytössä voimassa olevassa erityislainsäädännössä, esimerkiksi terveydensuojelulaissa ja löytötavaralaissa (778/1988). Se kuvaa yleiskäsitteenä kattavammin kyseessä olevaa tilaisuusryhmää kuin nykyisen huvilain käyttämä käsite “julkinen huvitilaisuus”. Yleisötilaisuuksia olisivat muun muassa erilaiset juhlat, tanssit ja taiteen esittämiseen liittyvät näytökset kuten teatteri-, ooppera-, baletti-, sirkus- ja elokuvanäytökset sekä konsertit ja näyttelyt. Kokoontumislakia sovellettaisiin myös sellaisiin ravintoloissa järjestettäviin yleisötilaisuuksiin, jotka eivät kuulu ravintolan tavanomaiseen toimintaan (asetus majoitus- ja ravitsemisliikkeistä 9 §). Muut kuin taiteen esittämistä koskevat näytökset ja näyttelyt kuuluisivat myös yleisötilaisuuksien ryhmään. Tällaisia olisivat esimerkiksi erilaiset kaupalliset tilaisuudet kuten messut ja mainostapahtumat, eläinten tai esineiden esittely arvostelua tai myyntiä varten sekä ilmailu- ja urheilunäytökset. Yleisötilaisuuksia olisivat myös erilaiset kilpailut ja joukkueottelut sekä huvipuisto- ja tivolitapahtumat. Lisäksi muussa kuin kokoontumisvapauden käyttämistarkoituksessa järjestetyt kulkueet, kuten juhla- ja mainoskulkueet, kuuluisivat yleisötilaisuuksien ryhmään.”

    Minun on vaikea pitää järjestettyä tapahtumaa yleisötilaisuutena.

  3. Laissa (Kokoontumislaki 2§ 2mom.) “Yleisellä kokouksella tarkoitetaan tässä laissa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta [. . .]”, mielenosoituksen listaaminen rajoittaa listausta mitä muita voidaan pitää yleisinä kokouksina. Saman lain 2§ 3mom. “Yleisötilaisuudella tarkoitetaan tässä laissa yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä kokouksina. [. . .]”, eli tilaisuudet joita ei pidetä yleisinä kokouksina ovat lähtökohtaisesti yleisötilaisuuksia. Sekä laissa että hallituksen esityksessä ylempänä on yleisötilaisuuden kohdalla puhuttu mm. taiteesta ja näytöksistä. Mielestäni kirjatilaisuus rinnastuu taiteeseen tai näytökseen mielenosoitusta paremmin ja sen mukaan oletan polisiinkin päätöksensä antanee.

    Kuten tuot esille, mikäli tilaisuus tulisi pitää yleisenä kokouksena yleisötilaisuuden sijaan, on poliisin lainmukainen tapahtuman kieltäminen paljon rajoitetumpi. Kuitenkin oletan jo pelkästään lain ja hallitusten esitysten tekstien pohjalta että poliisi pitää vastaavia tilaisuuksia yleisötilaisuuksina. Todennäköisesti lupaviranomaisten toimintaa ohjaa myös sisäiset ohjeet (joilla ei tosin ole ulkopuolista sitovaa valtaa niin kuin lailla) sekä aiempi käytäntö.

    Hiukka erikoinen kyllä ollut poliisin päätös kieltää tilaisuus ykskantaan eikä esim. vaatia parempien turvallisuusjärjestelyjen toteuttamista. Mikäli ulkopuolinen uhka voidaan kokea näin suureksi on erikoista että poliisi katsoo vierestä ja mielummin kieltää sanan- ja kokoontumisvapauden piiriin kuuluvan tilaisuuden kuin ohjeistaisi järjestäjää ja ryhtyisi itse aktiivisiin toimiin.

    • Toisin kuin väität niin mielenosoituksen listaaminen yleisimmäksi yleiseksi kokoukseksi ei rajoita sitä minkälaisia muita tilaisuuksia voidaan pitää yleisinä kokouksina:

      “Poliittisena perusoikeutena kokoontumisvapauden käyttämisen ydinalueena voidaan pitää yleisiä kokouksia, joilla pyritään vaikuttamaan yhteisten asioiden hoitamiseen tai joissa keskustellaan tällaisista asioista.”
      (Teoksesta Perusoikeudet, SanomaPro)

      Tietokirjasta järjestetyn keskustelutilaisuuden rinnastaminen taiteelliseen yleisötilaisuuteen on hieman kaukaa haettua varsinkin kun otetaan huomioon, että viranomaisten tulee tulkita tavallisia lakeja perusoikeusmyönteisesti.

  4. Hieman peruskurssia maallikolle. Kokoontumislaki ei jakaudu kahdenlaisiin tilaisuuksiin. Se jakaa soveltamisalaansa kuuluvat tilaisuudet kahteen päätyyppiin.

    • Kiitokset korjauksesta. Mutta kuten muutenkin tekstistä huomaat niin yritän pitää tekstin mahdollisimman helppolukuisena ja sellaisena, että maallikkokin pystyy seuraamaan. Jos kyseessä olisi oikeustieteellinen teksti niin jättäisin tuollaiset pitkät hallituksen esitysten lainaukset pois ja merkitsisin ne vain alaviitteisiin.

      Mutta onko Oikea juristi (arvostaisin omalla nimellä esiintymistä, kun itsekin siihen ryhdyin) eri mieltä itse asiasisällön kanssa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *