Ulla Appelsin ja paskanpuhumisen taito

Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kirjoittaa tämän päivän lehdessä siitä kuinka Suomessa pyörii kateutta levittäviä riidankylväjiä, jotka lietsovat epäluuloa ja riitaa toisia kohtaan yhteiskunnassamme.

Esimerkkinä tällaisesta riidankylväjästä hän mainitsee torstain A-studiossa keskustelleen PAMin luottamusmiehen, joka kertoi suorassa lähetyksessä tienaavansa nettona noin 1600 euroa kuukaudessa. Samassa lähetyksessä oli keskustelemassa myös Paavo Arhinmäki ja Appelsin kirjoittaa kolumnissaan aiheesta seuraavasti:

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) säesti, ettei hän tiedä, miten tulisi moisella palkalla toimeen. Kaikki kunnia kaupantädille, mutta totuus on, että moni pienyrittäjä, lähihoitaja, raksamies, koulunkäyntiavustaja, varastomies, maanviljelijä (eläkeläisistä puhumattakaan) jnejne saa käteen paljon PAMin luottamusmiestä vähemmän. Ei ihme, että PAMin edustajan lausuntoja hämmästeltiin monessa ammattiryhmässä. Eräskin IS:n lukija ihmetteli:”1600€/kk verojen jälkeen käteen? Mikä matalapalkka? Siivoojan peruspalkka on 1600€/kk miinus verot!!!”.

Appelsin siis väittää, että PAMin luottamusmiehen tulisi olla tyytyväinen 1600 euron nettopalkkaansa, koska Suomessa on pienituloisempiakin ryhmiä. “Totuus on”, sanoo Appelsin. Avataanpa hänen totuuttaan:

Verohallinnon laskurin mukaan 1 600 euron nettopalkka tarkoittaa noin 24 000 euron bruttovuosituloja (esimerkkihenkilöni asuu Tampereella, ei kuulu kirkkoon ja saa verotuksesta vain lakisääteiset vähennykset). Kun vuosituloihin lasketaan lomaraha mukaan niin kuukausipalkka on 1900 euroa ja osia, mutta sanotaan nyt sitten että 24 000 euroa vuodessa on 2 000 euroa kuussa. Appelsin jättää myös kolumnissaan mainitsematta, että haastateltu luottamusmies painotti tehneensä 1 600 euron nettokuukausipalkkaan ilta- ja viikonloppuvuoroja ja sen, että hän on palkkataulukon huipulla.

Uskon Appelsinin väitteen, että moni pienyrittäjä tienaa vähemmän. Toisaalta moni pienyrittäjä tienaa myös paljon enemmän kuin 1600 euroa kuussa, koska pienyrittäjät ovat erittäin heterogeeninen ryhmä.

Lähihoitajista valtaosa työskentelee kuntasektorilla. Kuntatyönantajien tilaston mukaan lähihoitaja -nimikkeellä työskentelevän keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 2 076 euroa lokakuussa 2014. Eli keskimääräinen lähihoitaja tienaa enemmän kuin vähittäiskaupan myyjä uransa huipulla.

Raksamies on haastava käsite, mutta oletetaan, että Appelsin tarkoitti ammattikouluttamatonta rakennusapumiestä. Rakennusalan palkkatilastoa jossa olisi rakennusapumiehen palkka en löytänyt. Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan palkkaryhmään III kuuluvan työntekijän, joka “suorittaa itsenäisesti vaihtelevia rakennusalan töitä, jotka ovat mm. jonkin ammatin piiriin kuuluvien töiden avustavia töitä tai jonkin ammatin ammattitöitä ilman IV palkkaryhmän ammattilaiselta vaadittavaa ammattitaitoa” tuntipalkka olisi minimissään 12,34 euroa tunnilta. 37,5 tunnin työviikolla tämä tarkoittaa noin 1 850 euron kuukausipalkkaa. En näe Appelsinin peräänkuuluttamaa paljon pienempää palkkaa.

Koulunkäyntiavustajat ovat käytännössä kaikki kunnissa töissä. Palkkatilaston mukaan keskimääräinen koulunkäyntiavustajan tehtäväkohtainen palkka on 1 871 euroa kuussa. Tämä ei siis myöskään juuri poikkea myyjän huippupalkasta.

Varastomies on taas hankalampi käsite, koska jokaisen alan työehtosopimuksessa on määritelty oma varastomiehen palkka. Jos verrataan kuitenkin kaupan alan myyjän ja kaupan alan varastomiehen palkkaa niin vastaavan pituisen kokemuksen omaava varastomies saa hieman parempaa tuntipalkkaa kuin myyjä, mutta lisät ovat hieman huonommat (kaupan alan TES).

Maanviljelijöiden palkkauksesta löysin Tilastokeskuksen tilaston. Tilastossa on laskettu yhteen maatilaa pyörittävien puolisoiden valtionveronalaiset tulot. Vuonna 2013 keskimääräinen yhteenlaskettu tulo oli 61 243 euroa. Puhtaalla jakolaskulla siis 30 621,5 euroa per puoliso. Tuohon summaan on toki laskettu myös muut kuin maataloudesta saatavat tulot, mutta lähtökohtaisesti maanviljelijät näyttävät tienaavan enemmän kuin kaupan työntekijät.

Yhteenvetona näyttää siis siltä, että Appelsinin totuudessa ei ollut totuutta nimeksikään. Toki yksikään Appelsinin mainitsemista työntekijäryhmistä ei näytä yltävän mediaanipalkkaan joka vuonna 2013 oli noin 2 900 euroa. Tästä Appelsin ei mainitse tekstissään mitään vaan usuttaa pienipalkkaisia työntekijöitä kadehtimaan toisiaan. PAMin luottamusmies kehtasi vaatia parempaa palkkaa. Hänet leimataan riidankylväjäksi todeten valheellisesti, että muut tienaavat vielä vähemmän.

Yhdessä asiassa Ulla Appelsin on oikeassa. Suomesta löytyy riidankylväjiä. Yhden Appelsin löytäisi vain vain katsomalla peiliin.

 

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

2 vastausta artikkeliin ”Ulla Appelsin ja paskanpuhumisen taito

  1. Eräs kommentti Ullan tekstiin:

    On olemassa teoria: ”Mitä enemmän argumentointivirheitä, sitä enemmän ymmärtämättömyyttä asiasta” (ja kyllä, kyseinen teoria olettaa vilpittömyyden/riippumattomuuden, jota haluan soveltaa sinuunkin, toivon että vastaat oletustani). Jos pelattaisiin hieman argumentointi-peliä, listataanpa – leikkimielisesti – näkemäni argumentointivirheet.

    1. Ylipäätään ulostulojasi leimaa tolkullisuuden usva – siis siinä uudessa sanan mielessä -, näytät uskovan kultaiseen keskitiehen ja synteesiin sinänsä; argumentum ad temperantiam.

    2. Kiistan osapuol(t)en argumenttien vähättely nimittelemällä heitä ´riidankylväjiksi´; argumentum ad hominem

    3. ”on helppo vetää analogioita”, kyllä, mutta ei vahvoja. ´Asterix ja riidankylväjät´ ja Suomen nykytilanne –analogiasi on pitävä epäluulojen ja yksimielittömyyden osalta, mutta globaalin talouden ja imperiumin vertaaminen uhkina samanlaisina on silkkaa yksisilmäisyyttä; heikko analogia.

    4. Näen kahteen otteeseen suhteellinen riisto –argumentointivirheen; oikeuttamalla kassan palkan siivoojan vastaavalla ja oikeuttamalla opiskelijoiden muutostilanteen peilaamalla sitä maailman mittakaavaan. Muistetaanhan vielä minkä takia opiskelijoille yritetään luoda taloudellisesti riippumattomat olosuhteet: jotta meritokratia toteutuisi, tämä palvelee pitkässä juoksussa elinkeinoelämäämme parhaiten.

    5. Kirjoitus päättyy loisteliaasti ad auctoritetum -virheeseen (vaikka viittauskohde on fiktiivinen, tiedämme hahmon tarkoituksen olevan lausua viisaita sanoja, joten projisoimme auktoriteetin auran)

    Teoria ei määrittele verrannollisuuskerrointa, joka tarkentaisi argumenttien määrän ja ymmärtämättömyyden määrän suhteen, mutta mutta…
    Noh, toivottavasti tämä yliopistojen pakkomuutostilanne stimuloi keskustelua yliopistojen luonteesta, joka on koko ajan luisunut riippumattomasta riippuvaisiksi. Innovaatiot tulevat pääsääntöisesti sivutuotteena!

    T: Älyllinen autofellaattori

  2. “kateutta levittäviä riidankylväjiä, jotka lietsovat epäluuloa ja riitaa toisia kohtaan yhteiskunnassamme.”

    Nyt Appelsin voisi mennä itseensä ja käydä läpi viikolopun aikana omia kolumnejaan ja artikkeleitaan. Taitaa olla peiliin katsomisen aika.

    Appelsin ei ole omassa ammatissaan harjoittanut missään määrin epäluulon vähentämistä tai ole vähentänyt välisiämme riitoja yhteiskunnassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *