Sipilä-show

Sanomalehti Kaleva julkaisi tänään uutisen, jossa oli haastateltu Juha Sipilän hallituskriisin keskellä konsultoimia asiantuntijoita Seppo Tiitistä ja Mikael Hidéniä. Tiitisen ja Hidénin mukaan Sipilää kiinnosti ainoastaan, että voisiko perussuomalaisista irtautuva ryhmä pelastaa hallituksen.

Sipilä itse kommentoi tapahtumien kulkua eilen, kun Eduskunta kävi keskustelua valtioneuvoston ilmoituksesta hallituspohjan muutoksista. Ymmärtääkseni tarkemmin mitä kenenkin mielestä tapahtui, koostin alle tapahtumia kronologiseen järjestykseen.

Lauantai 10.6.

Klo 13.34

Jussi Halla-aho valitaan perussuomalaisten puheenjohtajaksi

Sunnuntai 11.6.

Tarkka aika ei tiedossa

Juha Sipilä soittaa oppositioryhmien puheenjohtajille ja kertoo mahdollisesta uuden hallituksen muodostamisesta.

Juha Sipilä soittaa Mikael Hidénille ja kysyy hallituksen mahdollisesta jatkamisesta nykykokoonpanolla.

Ilta

Sipilä omien sanojensa mukaan kuulee ensimmäisen kerran mahdollisesta kansanedustajien irtautumisesta perussuomalaisten ryhmästä (”Sunnuntai-iltana kuulin ensimmäisen kerran jotakin mietintää olevan”)

Maanantai 12.6.

Klo 10.00

Juha Sipilä ja Petteri Orpo tapaavat Jussi Halla-ahon ja keskustelevat perussuomalaisten mahdollisuudesta jatkaa hallituksessa.

Noin klo 12.00

Juha Sipilä esikuntineen soittaa Seppo Tiitiselle ja kysyy mahdollisuudesta, että perussuomalaisista irtautuva ryhmä jatkaisi hallituksessa.

Noin klo 13.00

Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen soittaa Seppo Tiitiselle ja kyselee miten eduskuntaryhmän hajoaminen tapahtuu.

Klo 14.00

Juha Sipilä soittaa Jussi Halla-aholle ja ilmoittaa, että perussuomalaiset eivät voi jatkaa hallituksessa.

Klo 17.00

Seppo Tiitinen tapaa Samuli Virtasen ja kaksi muuta perussuomalaisten ministerien avustajaa. Keskusteluissa puhutaan 20 ex-perussuomalaisen ryhmästä.

Tapaamisen jälkeen Mikael Hidén soittaa Seppo Tiitiselle.

Samaan aikaan Sipilä ja Orpo pitävät tiedotustilaisuutta hallituksen tilanteessa.

Tiistai 13.6.

Tarkka aika ei tiedossa

Sipilä lähtee viemään hallituksen erokirjettä tasavallan presidentin kesäasunnolle Naantaliin

Klo 13.00

Perussuomalaisista irtautuu uusi vaihtoehto-ryhmä.

Klo 14.30

Sipilä ja uusi vaihtoehto -ryhmän pj Simon Elo keskustelevat puhelimessa

Puhelun jälkeen Sipilä ja Orpo päättävät perua hallituksen eroilmoituksen.


Sipilälle oli siis jo hänen oman ilmoituksensakin mukaan sunnuntai-iltana tiedossa, että perussuomalaisista on irtoamassa ryhmä. Voi olla, että puhelu Mikael Hidénille tapahtui siis vasta tämän jälkeen. On kyllä mielenkiintoista, että sunnuntai-iltana Juha Sipilä keksii heti soittaa Hidénille.

Maanantaina keskusteluja Seppo Tiitisen kanssa kävivät niin Juha Sipilän esikunta kuin perussuomalaista irtautuva ryhmä. Pidän melko epätodennäköisenä, että nämä kaksi ryhmää soittelisivat Seppo Tiitiselle toisistaan tietämättä.

Kuitenkin Sipilä lähti viemään eroilmoitusta tiistaina Naantaliin ja vielä lentokoneella. Tällä saatiin Juha Sipilälle helppoa julkisuutta sankarilentäjänä sekä kovien ratkaisujen poliitikkona.

Mutta kun tapahtumien taustat paljastuvat jää sankarilentäjän seuraajalle lähinnä huijattu olo.

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

Pelkureiden hallitus

Hallituksen ministerit ottamassa kantaa

Tätä kirjoittaessa rohkeat suomalaiset ovat kokoontuneet osoittamaan mieltään turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vastaan Helsinki-Vantaan lentokentälle. Suomi on Kansan uutisten tietojen mukaan palauttamassa muun muuassa lapsia Afganistaniin. Ulkoministeriön matkustustiedote kertoo Afganistanista seuraavaa:

”Afganistan on konfliktimaa, jossa väkivallan uhka on erittäin korkea. Varsinkin alueilla, joissa on kapinallistoimintaa, on aseellisten hyökkäyksien ja räjähteiden uhka. Nämä uhat koskevat myös pääkaupunki Kabulia”

Miksi Suomi sitten palauttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita näin vaarallisiin oloihin? Meillä on maassa hallitus, joka kuten varsinkin perussuomalaiset muistavat korostaa, on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaansa. Luulisi, siis, että ministerit olisivat tyytyväisiä aikaansaannoksiinsa. Nauttisivat saamastaan huomiosta ja puolustaisivat turvapaikkapolitiikkaansa.

Paskat! Yksikään ministeri ei ole tiedotusvälineille tai sosiaalisessa mediassa kommentoinut mitään. Hallituksen politiikan puolustaminen on jätetty internetin päivystäville rasisteille. Palautukset kuuluvat kokoomuslaisen sisäministerin Paula Risikon hallinnonalan vastuulle, vaan Paula on ollut kymmenistä twitter-kommenttipyynnöistä huolimatta hiljaa. Kuten jo aiemmin totesin, kiristyksiä vaativat perussuomalaiset vaan emme kuule Soinin veistelyjä Kabulin hillotolpasta, ei näy edes puolustusministeri Jussi Niinistön twiittiä aiheesta, vaikka hän muuten ottaa mielellään kantaa hallinnonalansa ulkopuolisiin kysymyksiin.

No onhan meillä vielä pääministeri Juha Sipilä, joka viime kädessä vastaa hallituksen politiikasta. Radiohiljaisuutta. Irvokkaalta näyttää keskustan vaalislogan ”Huolenpitoa – huomennakin”, kun Suomi itsenäisyyden juhlavuonna palauttaa lapsia konfliktien keskelle.

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

Lex Malmi ja valtion keskustelut Helsingin kaupungin kanssa

Kuuntelin viime torstaina Malmin lentokentän säilyttämistä vaativan Lex Malmi kansalaisaloitteen lähetekeskustelua. .

Lähetekeskustelussa pääministeri Juha Sipilä kommentoi asiaa seuraavasti:

Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä, että tuo 2014 tehty päätös oli virhe. Mitä hallitus nyt on sitten tehnyt tämän jälkeen? Ensinnäkin selvitimme sen, onko tuo sopimus mahdollista purkaa, ja siinä tulimme oikeuskanslerin ohjeiden mukaisesti siihen tulokseen, että se tie on mahdoton. Sen jälkeen olemme käyneet useita keskusteluja Helsingin kaupungin kanssa siitä, löytyisikö tähän maavaihdon kautta vapaaehtoinen tie tai vapaaehtoinen kaupanpurun tie, ja se tie ei ole johtanut mihinkään. Helsingin kaupunki ei ole ollut valmis tähän maavaihdon tiehen.  (lihavointi kirjoittajan)

Minua alkoi kiinnostaa minkälaisia tarjouksia valtio on tehnyt Helsingin kaupungille ja julkisuuslakiin vedoten lähetin kaupungille tietopyynnön:

[P]yydän saada valtion viranomaisten lähettämät kirjalliset neuvottelupyynnöt / ehdotukset, jotka
liittyvät Malmin lentokenttään.

Pyyntö koskee asiakirjoja, jotka on lähetetty Helsingin kaupungille 29.5.2015 jälkeen.

Rajasin tietopyynnön Sipilän hallituksen aloittamispäivään ja lähetin pyynnön Helsingin kaupungille valtion viranomaisten sijaan, sillä en ollut varma ovatko valtion puolesta ehdotuksia esittäneet valtioneuvoston kanslia vai liikenne- ja viestintäministeriö. Sipilän puheenvuoron perusteella oletin, että valtiolla on ollut erilaisia ratkaisuehdotuksia kaupungille, mutta kaupungin vastaus oli koruton:

Tiedustelemaanne asiaan liittyen toteamme, että elokuussa 2015 liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ja apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen tapaamisessa oli valtion puolelta esillä kysymys, olisiko Helsingillä kiinnostusta ryhtyä keskustelemaan maanvaihdosta liittyen Malmin kentän alueeseen. Kaupungin puolelta vastaus kysymykseen oli, että kiinnostusta ei ole. Tapaamisessa oli esillä yleisellä tasolla, että valtion maanomistukset Helsingissä eivät ole merkittäviä lukuun ottamatta Santahaminan aluetta.

[…]

Elokuun 2015 jälkeen kysymykseen Malmin kenttään liittyvistä mahdollisista maanvaihdoista ei valtion puolelta ole palattu, eikä tuolloin eikä myöhemmin kaupungille ole esitetty siitä asiakirjoja.

Useat keskustelut olivatkin siis yksi hallituskauden alussa käyty tunnustelu Helsingin kaupungin kanssa. Sen jälkeen hallitus ei ole tehnyt asialle mitään, vaikka keskusta ja perussuomalaiset haluavat kovasti esiintyä kentän pelastajina.

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

Mistä leikataan kymmeniä tuhansia virkamiehiä?

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vaati julkisen sektorin virkamiesten vähentämistä kymmenillä tuhansilla puheessa Yrittäjäpäivillä. Väen vähentäminen onnistuisi julkisia palveluita digitalisoimalla, jolloin henkilöstöä ei tarvittaisi yhtä paljon.  Samassa puheessa Sipilä todisti kyvyttömyytensä ymmärtää numeroita väittämällä, että julkisen sektorin koko on osuus bruttokansantuotteesta on 58 prosenttia. Saman paikkansa pitämättömän väitteen on esittänyt myös tasavallan presidentti, joten siinä mielessä Sipilä on hyvässä seurassa.

Kiinnostavampaa on, että mistä Sipilä aikoo leikata kymmeniä tuhansia virkamiehiä. Kymmenet tuhannet on siitä lavea termi, että jokainen kuulija ymmärtää sen eri tavalla. Semanttisena miniminä voitaneen kuitenkin pitää 20 000 virkamiestä, sillä sitä vähemmän ei ole kymmeniä tuhansia. Julkinen sektori jaetaan perinteisesti valtiosektoriin, kuntasektoriin ja evankelisluterilaiseen kirkkoon. Sipilä tuskin on leikkaamassa kirkosta, koska kirkko päättää omista asioistaan. Tarkastellaan siis kuntia ja valtiota.

Valtiolla työskenteli valtion henkilöstökertomuksen mukaan vuonna 2012 päätoimisesti 82 774 henkilöä. Suurimpana ryhmänä oli turvallisuustoiminnan (eli poliisin, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, tullin, rikosseuraamuslaitoksen) henkilöstö. Tällä sektorilla työskenteli 33 572 henkilöä. Vaikka kyberturvallisuus on pinnalla, niin kansalaisten perusturvallisuus tuskin lisääntyisi, jos poliisit päivystäisivät enemmän verkossa ja vähemmän kaduilla.

Seuraavaksi suurin ryhmä valtiolla on elinkeinotoiminnan palvelut. Tällä alalla työskenteli 12 876 henkilöä. Tämä kattaa mm. ELY-keskukset, Fimean, Eviran ja maanmittauslaitokset. Siirretäänkö aloittavien yrittäjien neuvonta verkkoon, luovutaanko lääkkeiden tarkastamisesta vai mitä digitalisoidaan niin, että väki vähenee?

Seuraavaksi suurimmat sektorit ovat alle 10 000  henkilöä. Tutkimustoiminnassa oli 8 478 henkilöä ja on vaikea kuvitella, että digitaaliset palvelut mahdollistaisivat tutkimuksen tekemisen pienemmällä henkilöstömäärällä. Valtiovarainhoidossa ja vakuutus- ja rahoituspalveluissa työskenteli 8 286 henkilöä ja tähän ryhmään kuuluvat mm. kaikki valtion kirjanpitoa, reskontranhoitoa ja palkanlaskentaa työkseen tekevät.  Tässä ryhmässä digitalisoinnilla on todellisia mahdollisuuksia. Valtiohallinnossa on käynnissä Kieku-hanke, jonka pitäisi virtaviivaistaa prosesseja. Mutta vaikka hanke mahdollistaisi henkilöstön vähentämisen neljänneksellä niin se tekisi vain noin 2 000 virkamiestä.

Oikeustoimessa työskenteli 6 136 henkilöä. Tämä tarkoittaa mm. tuomioistuinen, syyttäjälaitoksen ja ulosoton henkilöstöä. Digitalisointi on käynnissä tälläkin alueella, mutta sillä voidaan vain nopeuttaa asioiden siirtymistä yksiköstä toiseen ja turhan kirjaamisen vähentämistä. Ei digitalisointi nopeuta yksittäisen tuomion harkitsemista.

Ministeriötasolla työskententeli 5 756 henkeä. Nämähän ovat niitä perinteisiä ”turhia virkamiehiä”, jotka toteuttavat poliitikkojen määrittämiä suuntaviivoja selvittämällä ja osallistumalla lakien säätämiseen. Minun on vaikea hahmottaa, että miten digitalisointi tehostaisi lainsäädäntöä. Edellä mainittujen lisäksi valtiolla on muutamia muita henkilöstäryhmiä, joiden yhdenlaskettu koko on noin 8 000 henkeä. Näihin kuuluvat mm. opetus- ja koulutuspalvelut (valtion koulut ja oppilaitokset), sosiaali- ja terveyspalvelut (valtion lastensuojelulaitokset ja mielisairaalat) sekä alue- ja ympäristöpalvelut.

Kuntasektorilla työskentelee valtiota huomattavasti enemmän henkilöstä. Lokakuussa 2013 kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli 432 000 henkilöä. Näistä virkasuhteessa toimi noin 26 % eli 112 320 henkeä. Käsittelen silti kuntasektoria kokonaisuutena, sillä julkisessa keskustelussa virat ja toimet menevät iloisesti sekaisin.

Henkilöstöä sektoreittain tarkastellessa joudun valitettavasti turvautumaan vanhentuneeseen tietoon, sillä löysin kymmenen vuotta vanhan valtiovarainministeriön julkaisun ”Julkinen sektori työnantajana”. Kymmenessä vuodessa kuntasektorin henkilöstä on lisääntynyt 1 000 hengellä ja kun huomioidaan väestön vanheneminen niin uskallan olettaa, että tuo lisäys ei näy hallinnossa.

Yli 80 prosenttia kuntien henkilöstöstä työskentee terveydenhuolto-, sivistys- tai sosiaalitoimessa. Tämä tarkoittaa yli 345 600 henkeä. Tässä vaiheessa toivoisin Juha Sipilältä ehdotuksia, että siirretäänkö verkkoon sydänkirurgia, vanhustenhuolto, lastensuojelu vai peruskoulu? Digitalisoitavia palveluita tuolta henkilöstöryhmältä löytyy lähinnä toimeentulotuen myöntämisestä.

Seuraavaksi suurin ryhmä liike- ja palvelutoiminnan henkilöstö. Näissä tehtävissä työskenteli vuonna 2004 noin 20 000 henkeä. Kyseessä on mm. kunnallisissa energialaitoksissa työskentelevät ja kunnissa toimivat joukkoliikenteen kuljettajat. No PK-seudulla automatisoidaan metroa, mutta muuten digitalisointi näissä palveluissa on edelleen sci-fiä.

Saman verran henkilöstöä työskenteli kaavoituksessa ja yleisissä palveluissa. Kunnallistekniikan ylläpito siirtyy ehkä vielä joskus roboteille, mutta tässä vaiheessa se on haihattelua. Kaavoituksessa ajankäyttö keskittyy kaavasuunnitteluun. Asiakirjojen siirtymistä voidaan varmasti edelleen sähköistää, mutta se ei nopeuta pääasiaan käytettyä aikaa.

Hallinnossa eli kuntien johdossa ja taloushallinnossa työskenteli noin 15 000 henkeä. Kuten valtiolla niin myös kunnillakin on varmasti kehitettävää taloushallinnon sähköistämisessä, joka mahdollistaa henkilöstön vähentämisen. Kuitenkin on huomattava, että vaikka jokainen yleishallinnossa työskentelevä saisi kunnista kenkää niin ei silti päästä Sipilän vaatimiin kymmeniin tuhansiin virkamiehiin.

Pienimmät kuntien henkilöstöryhmät ovat kiinteistöjen hallinnossa ja hoidossa sekä järjestystoimessa. Näissä työskenteli yhteensä alle 20 000 henkeä. Palo- ja pelastustoimea tai kiinteistönhoitoa on vaikea digitalisoida.

Sipilän puheet kymmenien tuhansien virkamiesten vähentämisestä palveluita digitalisoimalla ovat rehellisesti sanottuna haihattelua. Jos julkisen sektorin henkilöstöä halutaan vähentää niin tehokkaimmat keinot ovat:

– päättää poliittisesti, että mitä jätetään tekemättä

– ulkoistaminen.

Koska Suomesta on vaikea löytää poliitikkoa, joka haluaa ottaa vastuuta palveluiden karsimisesta niin ensimmäinen vaihtoehto on poissuljettu. Ulkoistaminen taas ei vähennä tehdyn työn määrää, eikä todennäköisesti myöskään palveluihin käytettyä rahamäärää. Ehkä kansalaisia sitten ärsyttää vähemmän, kun sosiaalityötä tekeekin kunnan elätin sijaan yksityisen sektorin työntekijä.

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!