Eliitin vastaisku

Eilen käytiin lähetekeskustelu kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden poistamistamista vaativasta kansalaisaloitteestamme. Kaikki kansanedustajat eivät puheiden perusteella ole valmiita sopeutumiseläkkeistä luopumaan, mutta lakimuutoksia tuntui suurin osa edustajista kannattavan. Illan tunteikkaimmasta puheenvuorosta vastasi RKP:n Stefan Wallin, joka piti poliittisen eliitin puolutuspuheen. Esimerkiksi Iltalehti julkaisi puheenvuoron kokonaisuudessaan ja siihen kannattaa tutustua ennen eteenpäin jatkamista. Tarkoitukseni on nimittäin vastata Wallinin väitteisiin.

Wallin: en ole aikeissani jäädä sopeutumiseläkkeelle, vaikka en enää ole vaikuttamassa tässä talossa ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen.

Wallin aloittaa puheenvuoronsa siten, että hän kehystää itsensä ulkopuoliseksi. Hän ei ole aikeissa jäädä sopeutumiseläkkeelle, mutta hän ei kuitenkaan kiellä mahdollisuutta, että sitä nostaisi. Vaikka Wallin ei heti eduskuntakautensa jälkeen jäisikään sopeutumiseläkkeelle niin hänellä on oikeus nostaa sitä aina työttömyyden koittaessa.

Wallin: [sopeutumiseläkkeiden poistaminen tarkoittaisi]että ryhdyttäisiin takautuvasti toimivaan lainsäädäntöön – jossa siis jälkikäteen muutettaisiin niitä ehtoja, jotka vallitsivat silloin, kun tuleva edustaja hyvässä uskossa lupautui ehdokkaaksi ja ehkä luopui siviilityöstään tultuaan valituksi eduskuntaan.

Suomen eduskunnalla ei ole tapana harrastaa takautuvasti toimivaa lainsäädäntöä. Päinvastoin. Suomen eduskunta on välttänyt takautuvasti toimivaa lainsäädäntöä. Edellinen kerta kun tämä talo oikeusoppineiden mukaan teki, tai joutui tekemään, näin – silloin elettiin 1940-lukua ja puuhattiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä.

Tämä väite takautuvasta lainsäädännöstä toistui useampienkin edustajien puheenvuoroissa, mutta Wallinin sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin rinnastaminen oli pohjanoteeraus. Toivoisin, että vuodesta 2007 eduskunnassa ollut kansanedustaja tuntisi perusoikeusjärjestelmäämme sen verran, että erottaisi taannehtivan rikoslainsäädännön kiellon muista lainsäädäntömuutoksista. Takautuvasti ei voida rikoksesta tuomita, mutta tuskin Wallin haluaa väittää, että kansanedustajana toimiminen on rikollista.

Kansanedustajilta tuntuu muutenkin jäävän huomaamatta, että he lähes jatkuvasti tekevät päätöksiä, jotka muuttavat takautuvasti esimerkiksi eläkejärjestelmän tai työttömyysturvajärjestelmän ehtoja. En minä voi jäädä eläkkeelle niillä ehdoilla, jotka olivat voimassa vuonna 2004 kun siirryin työelämään. Tämän jälkeen esimerkiksi eläkeikä on noussut. Ottamatta kantaa aktiivimallilainsäädännön hyvyyteen tai huonoututeen, ei sellaista ollut silloin kuin aloitin työelämän, mutta silti joudun sopeutumaan sen ehtoihin jäädessäni työttömäksi.

Wallin: Samalla tässä keskustelussa on myös unohdettu, että kansanedustajan tuulinen työ saattaa olla kaikkea muuta kuin meritoivaa henkilökohtaista tulevaisuutta ajatellen. Siksi sopeutumiseläkejärjestelmä on 50 vuotta sitten keksitty.

Korjataan nyt vuosistakin faktat. Siitä säädettiin vuonna 1982 eli järjestelmällä on ikää noin 35 vuotta. Aikanaan sopeutumiseläkkeistä ei myöskään käyty suurta periaatteellista keskustelua vaan järjestelmä kehitettiin valiokuntakäsittelyssä, jolloin lainsäädäntöaineistoa asiasta ei juurikaan ole. Lainaan kuitenkin alle sosiaalivaliokunnan mietintöä 11/1982:

“ei ole tarkoituksenmukaista, että suhteellisen nuorena eduskuntatyöstä luopuvalle ryhdyttäisiin rajoituksetta maksamaan kansanedustajan eläkettä, valiokunta ehdottaa menettelyä, jossa eläkkeensaajan saama ansiotulo vähentäisi tai poistaisi kokonaan hänelle tulevan eläkkeen”

En tiedä luotettiinko 80-luvulla siihen, että yksikään kansanedustaja ei jää vetämään lonkkaa, jos töitä on,mutta vaikea nähdä kansanedustajien nykyistä menettelyä sopeutumiseläkkeiden kanssa sellaisena kuin lakia säädettäessä oli tarkoitus.

Wallin: Eduskuntalaitoksen arvovallan kannalta ei voi kuitenkaan olla niin, että joku täysin ulkopuolinen häntä alkaa heiluttaa parlamentaarista koiraa. Että muutoksia sopeutumiseläkejärjestelmään tehdään jonkun muun tahon kuin eduskunnan ja kansanedustajien omasta aloitteesta.

Kansanedustajilla on ollut mahdollisuus tehdä muutoksia sopeutumiseläkejärjestelmään omasta aloitteestaan. Tähän ei kuitenkaan ole tartuttu jolloin on täysin ymmärrettävää, että painetta tulee ulkopuolelta.

Wallin: Jos sopeutumiseläkejärjestelmään joskus tulee viilauksia, se johtuu tämän talon omasta tahdosta ja punnitusta johtopäätöksestä, ei toriparlamentin vaatimuksesta

Wallin näyttää olevan kansanedustajia joiden mielestä kansalaisaloitteet tuovat lähinnä hiekkaa eduskunnan lattialle. Kansalaisaloitteellamme oli 70 005 allekirjoittajaa, joten sen leimaaminen toriparlamentiksi on melkoinen väite.  Viime eduskuntavaaleissa RKP muuten sai noin 140 000 ääntä, joten onko RKP siis kaksi toriparlamenttia?

Kun kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoitusta annoin muutamia haastatteluja, joissa painotin, että kansandustajat eivät voi olla yhteiskunnan rälssiluokkaa. Nähtävästi osa edustajista kuitenkin kokee kuuluvansa tällaiseen. On totta, että kansanedustajat ovat demokraattisessa järjestelmässä kaikista ylimpänä. Heitä sitoo tehtävässään ainoastaan perustuslaki ja tehtävää on syytäkin hoitaa ylpeydellä. Säätäessään lakeja kansanedustajat vaikuttavat kaikkien oikeuksiin, etuihin ja velvollisuuksiin. Samalla kriittisyydellä edustajien tulisi arvioida myös omia oikeuksiaan.

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

Kansalaisaloite kansanedustajien sopeutumiseläkkeen lopettamiseksi?

Kansanedustajien sopeutumiseläke nousee toistuvasti julkiseen keskusteluun ja tästä kiitän iltapäivälehtiä. Tällä viikolla iltapäivälehdet perehtyivät Päivi Lipposen tulo-optimointiin ja keskustelu jälleen heräsi. Päättäjien kanta tuntuu olevan, että asialle ei mitään voida, koska sopeutumiseläkkeet on jo myönnetty tai niitä on ansaittu.

Tällä hetkellä kansanedustajat jakautuvat kahteen kastiin:

  • ensimmäisen kerran vuoden 2011 eduskuntavaaleissa tai myöhemmin valittuihin
  • ennen vuotta 2011 valittuihin.

Vuonna 2011 tai sen jälkeen valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja edustajauransa jälkeen ainoastaan sopeutumisrahaan, jota maksetaan 1-3 vuotta kansanedustajakausien perusteella. Ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat ansaitsevat sopeutumiseläkettä, joka on paljon avokätisempi etuus. Sitä maksetaan aina varsinaiselle eläkkeelle siirtymiseen asti siltä ajalta kun etuudensaaja ei ole työllistynyt toistaiseksi jatkuvaan työhön, josta maksetaan vähintään noin 1 800 euroa kuukaudessa. Lisäksi myöskään pääomatulot eivät vaikuta sopeutumiseläkkeeseen, joka mahdollistaa Lipposmaisen kikkailun.

Kansanedustajan sopeutumiseläke lopetettiin vuonna 2011 säädetyllä lakimuutoksella. Tätä lakia säädettäessä ei kuitenkaan tutkittu mahdollisuuksia poistaa sopeutumiseläkettä sitä jo aiemmin ansainneilta tai jo nostavilta. Yleisenä perusteluna tälle tuntuu olevan ajatus siitä, että kansanedustajan sopeutumiseläke olisi omaisuudensuojan piirissä, kuten työeläke. Asiaa ei ole kuitenkaan arvioitu perustuslakivaliokunnassa. Työeläkkeen omaisuudensuojasta perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 60/2002 lausunut:

“Eläkkeiden omaisuudensuoja pohjautuu valiokunnan käytännön mukaan (PeVL 9/1999 vp, s. 2/I) ajatukseen, että tietty ansiosidonnainen etuus, ennen kaikkea oikeus työeläkkeeseen, ansaitaan palvelussuhteen kestäessä.

Tällä tavoin ansaittavaa mutta vasta myöhemmin maksettavaa etuutta pidetään työsuorituksen vastikkeen osana. Oikeutta kansaneläkkeeseen ei sen sijaan kansaneläkkeen rahoitustavasta huolimatta ole pidetty omaisuudensuojan piiriin kuuluvana.”

Kansaneläkkeestä perustuslakivaliokunta on lausunut seuraavaa:

Kansaneläkkeet on rahoitettu valtaosin vakuutetun maksamilla vakuutusmaksuilla jatyönantajan maksamilla kansaneläkemaksuilla. Kansaneläkkeen saaminen tai suuruus ei kuitenkaan ole riippunut näistä suorituksista. Niitä onkin valtiosääntöoikeudellisessa mielessä pidetty(PeVL 181/1985 vp) veronluonteisina maksuina eli vastikkeettomina rahasuorituksina. Maksut eivät ole valiokunnan käsityksen mukaan perustaneet vakuutetuille sellaista oikeutta kansaneläkkeeseen, että tämä seikka muodostuisi esityksen kannalta merkitykselliseksi suhteessa hallitusmuodon 12 §:ssä turvattuun omaisuudensuojaan. Siksi tältä kannalta ei ole valtiosääntöistä vaikutusta sillä, että kansaneläkkeen muuttuessa eläkevähenteiseksi sen pohjaosa jää – aiemmissa eläkkeissä asteittain – saamatta ansioeläkkeen ylittäessä tietyn tason.”

Kaikki eläke-edut eivät siis perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan omaisuudensuojan piirissä. Huomattavaa on, että eläkkeensaajat ovat myös maksuillaan kerryttäneet kansaneläkettä, toisin kuin kansanedustajat sopeutumiseläkettä ja silti perustuslakivaliokunta katsoi, että se ei ole omaisuudensuojan piirissä.

Perustuslakivaliokunnan kanta asiaan on siis kaikkea muuta kuin selvä. Selkeä kanta saadaan ainoastaan pyrkimällä muuttamaan lakia, jolloin asiasta saadaan perustuslakivaliokunnan lausunto.

Kansanedustajilla tuskin on halua lähteä muuttamaan sopeutumiseläkejärjestelmää omasta halustaan. Siksi ehdotan kansalaisaloitetta sopeutumiseläkkeen lakkauttamiseksi.

Lakiteknisesti sopeuttamiseläkkeen lakkauttaminen on nähdäkseni yksinkertaista. Lisätään lakiin kansanedustajien eläkkeestä ja sopeutumisrahasta uusi siirtymäsäännös, jonka mukaan lakia nykymuodossaan sovelletaan kaikkiin kansanedustajiin. Sopeutumiseläkettä tällä hetkellä nostavat kansanedustajat voisivat olla oikeutettuja kansanedustajan sopeutumisrahaan siirtymäsäännöksen voimaantulosta samoin perustein kuin muut sopeutumisrahaan oikeutetut.

Alle olen luonnostellut varsinaista kansalaisaloitetta sopeutumiseläkkeen lopettamiseksi. Sama teksti löytyy myös täältä, jonne voi helposti jättää kommentteja ja halutessaan muokata parempaan suuntaan.

Jos näkemykseni kerää kannatusta niin perustan myös varsinaisen kansalaisaloitteen. Menestyvät kansalaisaloitteet eivät kuitenkaan synny yksin. Jos haluat auttaa minua, tsempata tai vaikka haukkua koko hankkeen niin sähköpostini on joel @ rouvinen.fi


Laki kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain (329/1967) muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaan

kumotaan kansanedustajain eläkelain muuttamisesta annetun lain (150/2011) siirtymäsäännös

lisätään siirtymäsäännös seuraavasti:

Tämä laki tulee voimaan 29 päivänä huhtikuuta 2019.

Ennen lain voimaantuloa kansanedustajina toimineisiin henkilöihin, joihin sovelletaan kansanedustajain eläkelain 2 §:n 2 momenttia ja 11 §:n 4 momenttia sellaisina kuin ne olivat voimassa lain 150/2011 voimaan tullessa ovat tämän lain voimaan tullessa oikeutettuja sopeutumisrahaan lain 150/2011 2 §:n mukaisesti.

Perustelut

Johdanto

Kansanedustajan sopeuttamiseläkettä maksetaan ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja valituille kansanedustajille. Tämän uudistuksen tarkoituksena on lopettaa kansanedustajien oikeus sopeutumiseläkkeeseen riippumatta siitä, koska heidät on ensimmäistä kertaa valittu eduskuntaan.

Jatkossa kaikille kansanedustajille maksettaisiin sopeuttamisrahaa kuten lain 2 §:ssä säädetään.

Nykytila

Vuonna 2011 ja sen jälkeen valituilta kansanedustajilta poistettiin oikeus sopeutumiseläkkeeseen lailla  150/2011. Edellä mainittu laki säädettiin kansanedustajien lakialoitteesta, eikä sen valmistelussa selvitetty mahdollisuutta poistaa oikeutta sopeuttamiseläkkeeseen myös ennen lain voimaantuloa valituilta kansanedustajilta.

Nykytilan arviointi

Ennen vuotta 2011 valittu kansanedustaja, joka on ollut edustajantoimessa vähintään 7 vuotta on oikeutettu sopeutumiseläkkeeseen. Oikeus sopeutumiseläkkeeseen jatkuu, kunnes kansanedustaja siirtyy vanhuuseläkkeelle. Sopeutumiseläke keskeytyy, kun kansanedustaja siirtyy toistaiseksi jatkuvaan kokoaikatyöhön.

Vuonna 2011 tai sen jälkeen ensimmäisen kerran valittu kansanedustaja on oikeutettu edustajantoimensa jälkeen 1-3 vuoden sopeutumisrahaan riippuen hänen edustajantoimensa pituudesta.

Esityksen tavoitteet

Esityksellä on tarkoitus kannustaa sopeutumiseläkkeeseen oikeutettuja kansanedustajia työllistymään edustajantehtävien jälkeen.

Valtiontalouteen syntyy sekä säästöjä kun sopeutumiseläkkeitä ei enää tarvitse maksaa sekä tuloja työllistyvien kansanedustajien tuloveroista.

Esityksen vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset

Esitys tuottaa taloudellisia säästöjä, joita on kansalaisaloitteen vaikea arvioida. Iltalehden uutisen mukaan sopeutumiseläkettä maksettiin kesäkuussa 2017 kolmellekymmenellekuudelle kansanedustajalle yhteensä noin 100 000 euroa.

Kun sopeutumisrahan maksuaika on lyhyempi niin oletettavasti säästöt vuodessa ovat satojatuhansia euroja.

Lisäksi esitys tuottaa verotuloja, kun kansanedustajat työllistyvät.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Entisten kansanedustajien toiminta sopeutumiseläkkeen optimoinnissa nousee säännöllisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sopeutumiseläkkeiden poistaminen nostaa kansanedustajien ja eduskunnan arvostusta.

Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan samaan aikaan, kun vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittaa eduskunta aloittaa työnsä.

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Ehdotettu laki poistaisi kansanedustajilta sopeutumiseläkkeen. Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä, että sopeutumiseläke olisi omaisuudensuojan piirissä kuten työeläke. Asiasta ei kuitenkaan perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

Työeläkkeen omaisuudensuoja perustuu perustuslakivaliokunnan mukaan (PeVL 9/1999) siihen, että myöhemmin maksettavaa etuutta pidetään työsuorituksen vastikkeen osana. Sopeutumiseläkettä ei kuitenkaan kerry säännöllisesti kansanedustajan tehtävien myötä, vaan kansanedustajan tulee toimia edustajantehtävissä vähintään 7 vuotta saadakseen sopeutumiseläkettä.

Sopeutumiseläkettä ei myöskään voi suoraan rinnastaa työeläkkeeseen. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 12/1995 katsonut, että kansaneläke ei ole omaisuudensuojan piirissä. Tämä siitäkin huolimatta, että silloinen kansaneläke kertyi palvelussuhteen myötä.

Koska asia on tulkinnanvarainen tulisi säätämisjärjestyksestä saada perustuslakivaliokunnan lausunto. 

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

Äitiyslaki, hyvin valmisteltu kansalaisaloite

Äitienpäivänä on kampanjoitu äitiyslain puolesta. Äitiyslain tarkoituksena on helpottaa naisparin hedelmöityshoidolla syntyneen lapsen vanhemmuuden tunnustamista. Kampanjan sivuilla on pohdittu, että miksi varsinainen kansalaisaloiteteksti on niin pitkä?

Äitiyslakialoitteen teksti on valmisteltu viime hallituskaudella oikeusministeriössä ja tästä kerrotaan myös kansalaisaloitteessa. Tekstit on otettu tästä 2.2.2015 päivätystä luonnoksesta hallituksen esitykseksi.

Helsingin Sanomat uutisoi 5.2.2015 silloisen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin ilmoittaneen, että äitiyslaki on nyt valmis. Samassa uutisessa kerrotaan, että hallitus ei päässyt yhteisymmärrykseen äitiyslaista. Toisin sanoen hallituksessa silloin istunut kristillisdemokraatit vastusti äitiyslain viemistä eduskuntaan ja muut hallituspuolueet myöntyivät tähän, jotta saatiin kristillisdemokraattien tuki muille hallituksen esityksille. Lainvalmisteluun kuuluvalla lausuntokierroksella äitiyslakia kannattivat mm. Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko [korjaus 15.1.2017: olin lukenut lausuntotiivistelmään pieleen: ev.lut. kirkko ja ortodoksinen kirkko eivät antaneet lausuntoa, nämä eivät siis myöskään vastustaneet lakia] Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Väestöliitto ry ja Asianajajaliitto. Laille on siis vahva yhteiskunnallinen tuki ja lausuntokierroksella ainoa lakia vastustanut taho oli Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä.

Tällä hallituskaudella äitiyslain eteneminen eduskuntaan hallituksen esityksenä on poliittisten realiteettien (lue: oikeistohallituksen änkyräsiipi, jolle kaikki muu paitsi heteroseksuaali ydinperhe on kauhistus) vuoksi mahdotonta. On kuitenkin perusteltua olettaa, että kansanedustajien enemmistö kannattaisi äitiyslakia, jos se vain saadaan Eduskuntaan. Vaalikonedatan perusteella 144 kansanedustajaa vastustaa tasa-arvoisen avioliittolain kumoamista. Äitiyslaissa on samalla tavoin kyse seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksista, joten kysymykset voidaan perustellusti rinnastaa.

Äitiyslakialoite on erittäin hyvin valmisteltu ja sillä on oletetusti vahva kannatus Eduskunnassa. Auta laki eteenpäin ja allekirjoita aloite nyt!

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!