Kansalaisaloite kansanedustajien sopeutumiseläkkeen lopettamiseksi?

Kansanedustajien sopeutumiseläke nousee toistuvasti julkiseen keskusteluun ja tästä kiitän iltapäivälehtiä. Tällä viikolla iltapäivälehdet perehtyivät Päivi Lipposen tulo-optimointiin ja keskustelu jälleen heräsi. Päättäjien kanta tuntuu olevan, että asialle ei mitään voida, koska sopeutumiseläkkeet on jo myönnetty tai niitä on ansaittu.

Tällä hetkellä kansanedustajat jakautuvat kahteen kastiin:

  • ensimmäisen kerran vuoden 2011 eduskuntavaaleissa tai myöhemmin valittuihin
  • ennen vuotta 2011 valittuihin.

Vuonna 2011 tai sen jälkeen valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja edustajauransa jälkeen ainoastaan sopeutumisrahaan, jota maksetaan 1-3 vuotta kansanedustajakausien perusteella. Ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat ansaitsevat sopeutumiseläkettä, joka on paljon avokätisempi etuus. Sitä maksetaan aina varsinaiselle eläkkeelle siirtymiseen asti siltä ajalta kun etuudensaaja ei ole työllistynyt toistaiseksi jatkuvaan työhön, josta maksetaan vähintään noin 1 800 euroa kuukaudessa. Lisäksi myöskään pääomatulot eivät vaikuta sopeutumiseläkkeeseen, joka mahdollistaa Lipposmaisen kikkailun.

Kansanedustajan sopeutumiseläke lopetettiin vuonna 2011 säädetyllä lakimuutoksella. Tätä lakia säädettäessä ei kuitenkaan tutkittu mahdollisuuksia poistaa sopeutumiseläkettä sitä jo aiemmin ansainneilta tai jo nostavilta. Yleisenä perusteluna tälle tuntuu olevan ajatus siitä, että kansanedustajan sopeutumiseläke olisi omaisuudensuojan piirissä, kuten työeläke. Asiaa ei ole kuitenkaan arvioitu perustuslakivaliokunnassa. Työeläkkeen omaisuudensuojasta perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 60/2002 lausunut:

”Eläkkeiden omaisuudensuoja pohjautuu valiokunnan käytännön mukaan (PeVL 9/1999 vp, s. 2/I) ajatukseen, että tietty ansiosidonnainen etuus, ennen kaikkea oikeus työeläkkeeseen, ansaitaan palvelussuhteen kestäessä.

Tällä tavoin ansaittavaa mutta vasta myöhemmin maksettavaa etuutta pidetään työsuorituksen vastikkeen osana. Oikeutta kansaneläkkeeseen ei sen sijaan kansaneläkkeen rahoitustavasta huolimatta ole pidetty omaisuudensuojan piiriin kuuluvana.”

Kansaneläkkeestä perustuslakivaliokunta on lausunut seuraavaa:

Kansaneläkkeet on rahoitettu valtaosin vakuutetun maksamilla vakuutusmaksuilla jatyönantajan maksamilla kansaneläkemaksuilla. Kansaneläkkeen saaminen tai suuruus ei kuitenkaan ole riippunut näistä suorituksista. Niitä onkin valtiosääntöoikeudellisessa mielessä pidetty(PeVL 181/1985 vp) veronluonteisina maksuina eli vastikkeettomina rahasuorituksina. Maksut eivät ole valiokunnan käsityksen mukaan perustaneet vakuutetuille sellaista oikeutta kansaneläkkeeseen, että tämä seikka muodostuisi esityksen kannalta merkitykselliseksi suhteessa hallitusmuodon 12 §:ssä turvattuun omaisuudensuojaan. Siksi tältä kannalta ei ole valtiosääntöistä vaikutusta sillä, että kansaneläkkeen muuttuessa eläkevähenteiseksi sen pohjaosa jää – aiemmissa eläkkeissä asteittain – saamatta ansioeläkkeen ylittäessä tietyn tason.”

Kaikki eläke-edut eivät siis perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan omaisuudensuojan piirissä. Huomattavaa on, että eläkkeensaajat ovat myös maksuillaan kerryttäneet kansaneläkettä, toisin kuin kansanedustajat sopeutumiseläkettä ja silti perustuslakivaliokunta katsoi, että se ei ole omaisuudensuojan piirissä.

Perustuslakivaliokunnan kanta asiaan on siis kaikkea muuta kuin selvä. Selkeä kanta saadaan ainoastaan pyrkimällä muuttamaan lakia, jolloin asiasta saadaan perustuslakivaliokunnan lausunto.

Kansanedustajilla tuskin on halua lähteä muuttamaan sopeutumiseläkejärjestelmää omasta halustaan. Siksi ehdotan kansalaisaloitetta sopeutumiseläkkeen lakkauttamiseksi.

Lakiteknisesti sopeuttamiseläkkeen lakkauttaminen on nähdäkseni yksinkertaista. Lisätään lakiin kansanedustajien eläkkeestä ja sopeutumisrahasta uusi siirtymäsäännös, jonka mukaan lakia nykymuodossaan sovelletaan kaikkiin kansanedustajiin. Sopeutumiseläkettä tällä hetkellä nostavat kansanedustajat voisivat olla oikeutettuja kansanedustajan sopeutumisrahaan siirtymäsäännöksen voimaantulosta samoin perustein kuin muut sopeutumisrahaan oikeutetut.

Alle olen luonnostellut varsinaista kansalaisaloitetta sopeutumiseläkkeen lopettamiseksi. Sama teksti löytyy myös täältä, jonne voi helposti jättää kommentteja ja halutessaan muokata parempaan suuntaan.

Jos näkemykseni kerää kannatusta niin perustan myös varsinaisen kansalaisaloitteen. Menestyvät kansalaisaloitteet eivät kuitenkaan synny yksin. Jos haluat auttaa minua, tsempata tai vaikka haukkua koko hankkeen niin sähköpostini on joel @ rouvinen.fi


Laki kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain (329/1967) muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaan

kumotaan kansanedustajain eläkelain muuttamisesta annetun lain (150/2011) siirtymäsäännös

lisätään siirtymäsäännös seuraavasti:

Tämä laki tulee voimaan 29 päivänä huhtikuuta 2019.

Ennen lain voimaantuloa kansanedustajina toimineisiin henkilöihin, joihin sovelletaan kansanedustajain eläkelain 2 §:n 2 momenttia ja 11 §:n 4 momenttia sellaisina kuin ne olivat voimassa lain 150/2011 voimaan tullessa ovat tämän lain voimaan tullessa oikeutettuja sopeutumisrahaan lain 150/2011 2 §:n mukaisesti.

Perustelut

Johdanto

Kansanedustajan sopeuttamiseläkettä maksetaan ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja valituille kansanedustajille. Tämän uudistuksen tarkoituksena on lopettaa kansanedustajien oikeus sopeutumiseläkkeeseen riippumatta siitä, koska heidät on ensimmäistä kertaa valittu eduskuntaan.

Jatkossa kaikille kansanedustajille maksettaisiin sopeuttamisrahaa kuten lain 2 §:ssä säädetään.

Nykytila

Vuonna 2011 ja sen jälkeen valituilta kansanedustajilta poistettiin oikeus sopeutumiseläkkeeseen lailla  150/2011. Edellä mainittu laki säädettiin kansanedustajien lakialoitteesta, eikä sen valmistelussa selvitetty mahdollisuutta poistaa oikeutta sopeuttamiseläkkeeseen myös ennen lain voimaantuloa valituilta kansanedustajilta.

Nykytilan arviointi

Ennen vuotta 2011 valittu kansanedustaja, joka on ollut edustajantoimessa vähintään 7 vuotta on oikeutettu sopeutumiseläkkeeseen. Oikeus sopeutumiseläkkeeseen jatkuu, kunnes kansanedustaja siirtyy vanhuuseläkkeelle. Sopeutumiseläke keskeytyy, kun kansanedustaja siirtyy toistaiseksi jatkuvaan kokoaikatyöhön.

Vuonna 2011 tai sen jälkeen ensimmäisen kerran valittu kansanedustaja on oikeutettu edustajantoimensa jälkeen 1-3 vuoden sopeutumisrahaan riippuen hänen edustajantoimensa pituudesta.

Esityksen tavoitteet

Esityksellä on tarkoitus kannustaa sopeutumiseläkkeeseen oikeutettuja kansanedustajia työllistymään edustajantehtävien jälkeen.

Valtiontalouteen syntyy sekä säästöjä kun sopeutumiseläkkeitä ei enää tarvitse maksaa sekä tuloja työllistyvien kansanedustajien tuloveroista.

Esityksen vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset

Esitys tuottaa taloudellisia säästöjä, joita on kansalaisaloitteen vaikea arvioida. Iltalehden uutisen mukaan sopeutumiseläkettä maksettiin kesäkuussa 2017 kolmellekymmenellekuudelle kansanedustajalle yhteensä noin 100 000 euroa.

Kun sopeutumisrahan maksuaika on lyhyempi niin oletettavasti säästöt vuodessa ovat satojatuhansia euroja.

Lisäksi esitys tuottaa verotuloja, kun kansanedustajat työllistyvät.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Entisten kansanedustajien toiminta sopeutumiseläkkeen optimoinnissa nousee säännöllisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sopeutumiseläkkeiden poistaminen nostaa kansanedustajien ja eduskunnan arvostusta.

Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan samaan aikaan, kun vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittaa eduskunta aloittaa työnsä.

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Ehdotettu laki poistaisi kansanedustajilta sopeutumiseläkkeen. Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä, että sopeutumiseläke olisi omaisuudensuojan piirissä kuten työeläke. Asiasta ei kuitenkaan perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

Työeläkkeen omaisuudensuoja perustuu perustuslakivaliokunnan mukaan (PeVL 9/1999) siihen, että myöhemmin maksettavaa etuutta pidetään työsuorituksen vastikkeen osana. Sopeutumiseläkettä ei kuitenkaan kerry säännöllisesti kansanedustajan tehtävien myötä, vaan kansanedustajan tulee toimia edustajantehtävissä vähintään 7 vuotta saadakseen sopeutumiseläkettä.

Sopeutumiseläkettä ei myöskään voi suoraan rinnastaa työeläkkeeseen. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 12/1995 katsonut, että kansaneläke ei ole omaisuudensuojan piirissä. Tämä siitäkin huolimatta, että silloinen kansaneläke kertyi palvelussuhteen myötä.

Koska asia on tulkinnanvarainen tulisi säätämisjärjestyksestä saada perustuslakivaliokunnan lausunto. 

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

Äitiyslaki, hyvin valmisteltu kansalaisaloite

Äitienpäivänä on kampanjoitu äitiyslain puolesta. Äitiyslain tarkoituksena on helpottaa naisparin hedelmöityshoidolla syntyneen lapsen vanhemmuuden tunnustamista. Kampanjan sivuilla on pohdittu, että miksi varsinainen kansalaisaloiteteksti on niin pitkä?

Äitiyslakialoitteen teksti on valmisteltu viime hallituskaudella oikeusministeriössä ja tästä kerrotaan myös kansalaisaloitteessa. Tekstit on otettu tästä 2.2.2015 päivätystä luonnoksesta hallituksen esitykseksi.

Helsingin Sanomat uutisoi 5.2.2015 silloisen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin ilmoittaneen, että äitiyslaki on nyt valmis. Samassa uutisessa kerrotaan, että hallitus ei päässyt yhteisymmärrykseen äitiyslaista. Toisin sanoen hallituksessa silloin istunut kristillisdemokraatit vastusti äitiyslain viemistä eduskuntaan ja muut hallituspuolueet myöntyivät tähän, jotta saatiin kristillisdemokraattien tuki muille hallituksen esityksille. Lainvalmisteluun kuuluvalla lausuntokierroksella äitiyslakia kannattivat mm. Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko [korjaus 15.1.2017: olin lukenut lausuntotiivistelmään pieleen: ev.lut. kirkko ja ortodoksinen kirkko eivät antaneet lausuntoa, nämä eivät siis myöskään vastustaneet lakia] Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Väestöliitto ry ja Asianajajaliitto. Laille on siis vahva yhteiskunnallinen tuki ja lausuntokierroksella ainoa lakia vastustanut taho oli Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä.

Tällä hallituskaudella äitiyslain eteneminen eduskuntaan hallituksen esityksenä on poliittisten realiteettien (lue: oikeistohallituksen änkyräsiipi, jolle kaikki muu paitsi heteroseksuaali ydinperhe on kauhistus) vuoksi mahdotonta. On kuitenkin perusteltua olettaa, että kansanedustajien enemmistö kannattaisi äitiyslakia, jos se vain saadaan Eduskuntaan. Vaalikonedatan perusteella 144 kansanedustajaa vastustaa tasa-arvoisen avioliittolain kumoamista. Äitiyslaissa on samalla tavoin kyse seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksista, joten kysymykset voidaan perustellusti rinnastaa.

Äitiyslakialoite on erittäin hyvin valmisteltu ja sillä on oletetusti vahva kannatus Eduskunnassa. Auta laki eteenpäin ja allekirjoita aloite nyt!

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!