Ehdolla kuntavaaleissa, jäsenenä puolueessa

Olen kirjoittanut tätä blogia lähes 4 vuotta nimimerkillä ”sitoutumaton hämmentäjä” ja useammin blogissani vierailleet ovat todennäköisesti huomanneet, että se on muuttunut muotoon ”vihreä hämmentäjä”.

En ole ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa olin Tampereen sitoutumattomien ehdokkaana. Oletettavasti Tampereen kuntapolitiikkaan perehtyneemmät nauroivat tässä vaiheessa. Silloin sitoutumattomat oli kuitenkin vielä vakavasti otettava poliittinen liike, eikä nostalgiakerho. Ehdokkuuteni keräsi minulle 41 ääntä.

Kokemus vaaleista oli hyvä, mutta sen jälkeen keskityin opintoihini. Vuoden 2012 vaalien aikaan elämässäni oli niin kiireinen vaihe, että en edes ajatellut lähteväni ehdolle.

Ratkaisu näihin kuntavaaleihin lähtemisestä syntyi syksyllä ja se liittyy ratikkaan. Olen asunut Tampereella koko ikäni ja kaupungissa on ollut pitkä pysähtyneisyyden jakso. Tampere on kasvanut lähinnä uusina lähiöinä, eikä kaupunki ole suuremmin kehittynyt. Historiallisesti ajatellen tämä pysähtyneisyys on ollut poikkeus, niin yliopistot, Särkänniemi kuin Tampere-talokin ovat olleet hankkeita, joilla kaupungin profiili on noussut Tampereen päättäjien aktiivisen toiminnan myötä. Ratikkapäätös on myös tällainen päätös ja haluan olla mukana varmistamassa, että myös seuraavassa valtuustossa uskalletaan tehdä vastaavia ratkaisuja.

Kaupunkikehityksen lisäksi täytyy muistaa myös ihmiset, joita varten kaupunkia kehitetään. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät todennäköisesti seuraavalla valtuustokaudella maakunnille, jää kaupungille päätösvaltaa asioihin, jotka vaikuttavat hyvinvointiin. Tärkeimpinä varhaiskasvatus, peruskoulutus ja ennaltaehkäisevät palvelut. Haluan olla mukana pitämässä huolta siitä, että asukkaiden ääni kuuluu päätöksenteossa.

Kun kerran lähdin ehdolle niin hetken asiaa pohdittuani päätin liittyä myös vihreisiin. Tämä ei olisi ollut ehdokkuuden kannalta välttämätöntä, vaan olisin voinut lähteä vihreiden listalle myös sitoutumattomana.

Yhteiskunnallisen kehityksen pysäyttäminen tai jopa nostalgiseen ”parempaan aikaan” palaaminen eivät ole koskaan toimineet. Populistit tarjoavat niitä kuitenkin ratkaisuksi yhteiskunnallisiin ongelmiin, mahdollisesti jopa ”vaihtoehtoisilla faktoilla” terästettynä (TJEU: Puheenvuoro-lyhytelokuva).

Vihreät on suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin vievä voima ja siksi halusin ehdokkaaksi lähtemisen lisäksi myös liittyä puolueeseen. Toki vihreilläkin on varsinkin oppositiopopulistiset hetkensä, mutta tämä on asia johon haluan ja voin jäsenenä vaikuttaa.

Politiikkani perustuu faktoihin, ei populistisiin heittoihin. Periaatteeni on, että kaikista tulee huolehtia ja kohdella tasa-arvoisesti. Näen, että Tampere menestyy parhaiten kaupungistumalla entisestään. Siis äänestämällä minut saat valtuustoon vihreän edustajan, jolla on kova asenne ja pehmeät arvot!


Jos haluat auttaa kampanjassani niin helppo tapa on tarjota minulle vähän lisää näkyvyyttä tykkäämällä Facebook-sivustani.

Voit myös avustaa vaalikampanjaani vihreiden lahjoitussivun kautta. Pienetkin lahjoitukset auttavat!

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

SDP:n ja kokoomuksen Hämeenkatupaniikki

Tampereella saatiin lukea tänään yllättäviä uutisia, kun apulaispormestarit Pekka Salmi (SDP) ja Leena Kostiainen (Kok) pitivät tiedotustilaisuuden kaupungintalolla: Hämeenkadun itäpää avataan väliaikaisesti yksityisautoille!

Uutisen yllättävyys johtui siitä, että vielä joulukuun lopussa Pekka Salmi ei kannattanut Hämeenkadun itäpään avaamista autoliikenteelle. Pekka Salmen lisäksi Hämeenkadun avaamista ei kannattanut myöskään kaupunginhallitus, joka keskusteli asiasta kokouksessaan 19.12.2016. Alla ote tiedoksi merkitystä päätöksestä:

”Esillä ollut Hämeenkadun väliaikainen avaaminen henkilöautoliikenteelle on haastavaa koska työt rautatietunnelissa alkavat jo huhtikuussa 2017. Rautatietunnelin kapasiteetin väheneminen ei mahdollista Hämeenkadulle merkittävää läpikulkuliikennettä.  Hämeenkadun itäpään avaaminen henkilöautoliikenteelle edellyttää myös kokeilun yhteydessä tehtyjen toimenpiteiden (kavennukset, keskisaareke) purkamista, mikä on talvella haastavaa. Hämeenkadun tilapäisen avaamisen vaikutuksia on tutkittu myös liikennemallilla. Tehtyjen tarkastelujen perusteella Hämeenkadun itäpään avaaminen henkilöautoliikenteelle vaikuttaisi eniten Hatanpään valtatien, Verkatehtaankadun ja Vuolteenkadun liikennemääriin (vähennys 1000 – 2000 ajon./vrk) Satakunnankadun liikennettä vähentävä vaikutus olisi selvästi pienempi (500 – 1000 ajon./vrk). Hämeenkadun itäpään avaaminen lisää Itsenäisyydenkadun liikennettä n. 500 ajon./vrk. Tehtyjen liikennemallitarkastelujen perusteella Hämeenkadun itäpään tilapäinen avaaminen ei poista Satakunnankadun sillan iltapäivän ruuhkautumisongelmaa.”

Hämeenkadun itäpään avaaminen ei siis poista ongelmaa Satakunnankadulla ja lisäksi kavennuksien ja keskisaarekkeiden purkaminen on talvella haastavaa (lue: todennäköisesti kallista). Päätöksen lopussa listattiin toimenpiteet joihin ryhdytään ruuhkien helpottamiseksi, eikä niissä sanallakaan mainittu Hämeenkadun itäpään avaamista.

Yllätys siis oli suuri, kun tänään Hämeenkadun avaamisesta ilmoitettiin. Yllättyneitä olivat kuntalaisten lisäksi myös kaikki valtuustoryhmät SDP:ta ja Kokoomusta lukuun ottamatta. Asiasta ei nimittäin oltu tehty missään poliittisessa elimessä virallista päätöstä. (en mene tarkemmin Hämeenkadun itäpään avaamisen muihin ongelmiin, Jaakko Stenhäll kirjoitti niistä hyvin)

Ensimmäinen perustelu päätöksen puuttumiselle oli, että päätöstä ei tarvitse tehdä, koska Hämeenkadun kokeilu oli vain väliaikainen ja vuoden vaihtuessa kokeilu on päättynyt. Tämä väite on ristiriidassa esimerkiksi sen kanssa, että yhdyskuntalautakunta päätti 15.11.2016 että Hämeenkatu muutetaan joukkoliikennekaduksi.

Seuraavan perusteen sain apulaispormestari Salmelta Twitterissä:

Pekka Salmi on tosiaan oikeassa, että en ollut kaupunginhallituksen kokouksessa. Jos kaupunginhallituksessa on tapana jättää sovittua pöytäkirjan ulkopuolelle niin ehkä siellä tarvitsisikin olla kuuntelemassa.

Iiris Salmelan napakka kuittaus Salmelle pitää paikkansa. Jos asiaan on sovittu palattavan kaupunginhallituksessa niin silloin kaupunginhallituksen pitäisi myös olla se paikka, jossa asiaan palataan. Kuitenkaan kaupunginhallitus ei kokouksessaan 9.1. esityslistan mukaan palannut asiaan. Asiaan ei palattu myöskään yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 10.1. vaikka katusuunnitelmien luulisi kuuluvan juuri heidän tontilleen.

Sain illasta Leena Kostiaiselta Facebookissa tiedon, että asian käsittely tulee yhdyskuntalautakuntaan 24.1. Kuitenkin Tamperelaisen tietojen mukaan työt alkavat jo ensi viikolla. Eli ennen kuin asiaa on käsitelty yhdyskuntalautakunnassa. Kyseessä on siis jonkinlainen Schrödingerin päätös: asia on päätetty, mutta tulee päätettäväksi vasta tulevaisuudessa.

SDP:lle ja Kokoomukselle on nähtävästi iskenyt vaalipaniikki ja nyt pelätään autoilevien kannattajien siirtymistä niihin puolueisiin, joissa autoilu on rajoittamaton ihmisoikeus. Paniikkiin vastataan silmänkääntötemppua vastaavalla Hämeenkadun avaamisella vaalien ajaksi, jotta SDP:n ja kokoomuksen ehdokkaat voivat iloisesti vilkutella keskustorin vaalimökeiltä ohiajaville autoilijoille.

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

Valtuuston klovnit

Tampereen kaupunginvaltuuston asialistalla oli tänään Tampereen raitiotiehanke. Tänään oli jo vuodesta 2014 tiedossa ollut päivä, jolloin valtuuston tuli tehdä lopullinen päätös ratikan rakentamisesta tai suunnitelmien hylkäämisestä.

Lopputuloksena valtuusto keskusteli asiasta lähes viisi tuntia ja sen jälkeen asia pöydättiin. Pöytääminen on kokoustekninen toimenpide, jolla asian käsittely siirretään seuraavaan kokoukseen. Sain myös kuulla, että pöytäämisestä oli sovittu valtuustoryhmien kesken jo ennen kokousta. Ymmärtääkseni valtuustolla on herrasmiessääntö siitä, että isoja asioita voidaan valtuustossakin pöydätä yhden kokouksen verran. Itse turhauduin tähän päätökseen varsin pahasti, sillä kahden viikon pöytäämisellä tuskin saadaan mitään uutta tietoa asiaan.

On kuitenkin ymmärrettävää, että valtuusto piti pöytäämissopimuksesta kiinni, eikä siitä sen enempää.

Tein ennen valtuustoa kevennykseksi bingoruudukon ratikan vastustajien mahdollisista argumenteista.

ratikkabingo

Näistä useimpaan on vastattu asiantuntijoiden toimesta ja useasti. Osa toki näkökulmakysymyksiä joita ei voi kiistää. Ilokseni huomasin, että nimimerkki @sami11666 oli pelannut ruudukollani ja lopputulos oli tämän näköinen:

 

bingo_pelattu

Ainoastaan Hämeenkadun automielenosoitus oli siis niin nolo, että se ei kelvannut vastustajille argumentiksi.

Kaikkea en osannut bingoruudukkoonkaan ennustaa. Kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva esitti ensimmäisessä puheenvuorossaan toivomusponnen, että ratikkaa kannattaneet valtuutetut ja virkamiehet olisivat henkilökohtaisessa vastuussa, jos kulut ylittyvät sovitusta. Valtuustolla ei ole mitään mahdollisuutta päättää moisesta, mutta saipa Kaleva huomiota.

Ratikkapäätöstä varten on tuotettu satoja sivuja materiaalia, kokouksessa oli kaupungin ylimmät virkamiehet vastaamassa, mutta ratikkaa vastustaneet valtuutetut keskittyivät lähinnä keksimään vastustavia argumentteja lennosta. Siltä se ainakin näytti.

Ratikkaa vastustaneet keskittyivät puhumaan esimerkiksi BRT-järjestelmän eduista. Kyseessä on siis tuplanivelbussit, jotka ovat käyttökuluiltaan kalliimpia ja vaativat yhtä tehokkaaseen liikenteeseen vastaavat investoinnit. Näitäkin on vertailtu yleissuunnitelmassa.

Toinen tavanomainen argumentti oli sähköbussit, jotka eivät nekään ratkaise kapasiteettiongelmaa, johon ratikka on ratkaisu. Akkukäyttöisiä tuplanivelbusseja ei ole kuin koekäytössä vaikka niitäkin tarjottiin ratikan sijalle.

Vastustajat puhuivat myös huoletta 500 miljoonan euron hankkeesta. Tähän summaan pääseminen tarkoittaisi, että kulut lähes kaksinkertaistuvat. Tälle ei ole mitään muita perusteita kuin valtuutettujen mutu. Toki, kun tähän 500 miljoonaan euroon oli päästy niin valtuutettu Aila Dundar-Järvinen oli heti pohtimassa, että kannattaisiko raha käyttää ennemmin vanhusten, köyhien, heikkojen ja lastensuojelun hyväksi. Siten Dundar-Järvinen joko osoitti, että hän on ei typeryydeltään ymmärrä investointien ja käyttömenojen eroa tai on vain häikäilemätön populisti

Myös kiinteistöjen hinnan nousua pidettiin ongelmana. Valtuutettu Mikko Alatalo käytti yhtenä perusteena BRT-järjestelmälle sitä, että tällöin kiinteistöjen hinnat reitin varrella eivät nousisi niin paljon. Alatalo siis myönsi, että markkinat hinnoittelevat BRT-järjestelmän huonommaksi (vähemmän kiinteistöjen arvoa nostavaksi) kuin raitiotien.

Alkuun tämä ratikanvastustajien temppuilu jaksoi naurattaa, parin tunnin jälkeen se oli enää surullista.

Kuntavaalit käydään ensi keväänä. Jos haluat äänestää valtuustoon pellen niin suosittelen Pertti ”Veltto” Virtasta. Hän ei ainakaan jää sotkemaan päätöksentekoa.

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

Kauppakamari mutuilee

Muutenkin tasoaan laskenut paikallislehteni Tamperelainen antoi eilen ilmestyneessä numerossaan palstatilaa Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskeliselle. Haastattelussa Eskelinen toteaa, että Tampereelle suunniteltu ratikkahanke olisi ”hidas ja kallis”.

Ratikan sijaan Eskelinen ehdottaa panostamista lähijunaliikenteeseen, joka muun muassa mahdollistaisi tehokkaan kaavoituksen. Infrahankkeita ei myöskään pitäisi hänen mielestään perustella sillä, että ne tuottavat helpotusta ruuhka-aikoihin.

Kuten Tampereen kaupungin raitiohankkeen tueksi tekemistä suunnitelmista selviää niin raitiotie tulee olemaan bussivaihtoehtoa nopeampi ja halvempi. Hervannan ja Lentävänniemen bussien kapasiteetti tulee vastaan jo nyt mikä näkyy siinä, että bussit ketjuuntuvat ja joutuvat jättämään ihmisiä pysäkille ruuhka-aikaan. Ratikan myötä saadaan aikaan myös Eskelisen haaveilemaa tehokasta kaavoitusta ja parhaimmillaan 36 000 uutta asuntoa. Myös Eskelisen lausuma siitä, että infrahankkeita ei pitäisi perustella ruuhkien helpottamiselta joutuu outoon valoon, kun lukee kaksi vuotta vanhaa kirjoitusta, jossa Eskelinen vaatii rantatunnelin rakentamista yhtenä perusteenaan kehätien liikenteen kasvu.

Eskelinen ja kauppakamari eivät siis joko ole perehtyneen raitiotien suunnitelmiin tai sitten Eskelinen valehtelee kirkkain silmin haastattelussa. Kertoo paljon myös paikallislehdestä, joka antaa palstatilaa toimitusjohtajan mutuilulle kysymättä yhtäkään kriittistä kysymystä, kuten miten lähijunat ratkaisevat Hervannan joukkoliikenneongelmat tai vastustaisiko kauppakamari nykytilanteessa myös rantatunnelia.

Laajemmin katsottuna tämä kuvaa osaltaan suomalaisen liike-elämän ja kritiikittömän lehdistön yhteistyötä. Setä puvussa pääsee laukomaan vapaasti mielipiteitään, jotka pyrkivät status quon ylläpitämiseen. Toimittajan tehtäväksi jää nyökyttely ja vastausten kirjaaminen.

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

Subjektiivisen päivähoidon rajoittamisesta

Lähetin alla olevan tekstin kaikille Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsenille. Jos haluat vaikuttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämiseen kotikaupungissasi niin tekstiäni voi käyttää pohjana. Tampereella lautakunta kokoustaa tänään 24.9.2015:

”Hyvä lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsen,

lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää tänään lasten ja nuorten kasvun tukemisen vuosisuunnitelmasta. Osana suunnitelmaa on varautuminen Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa linjattuun subjektiivisen päivähoidon rajaamiseen. Lautakunnan jäsenenä teillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että Tampere on tulevaisuudessakin loistava asuinpaikka lapsiperheille ja estää hallitusohjelman mukaisten muutosten toimeenpaneminen Tampereella.

Työttömän vanhemman lapsen siirtäminen osapäivähoitoon on vanhemmalle työllistymisen este. Ennen työpaikan vastaanottamista vanhemman pitäisi varmistaa, että lapsi pystyy siirtymään helposti osapäivähoidosta täysipäiväiseen hoitoon. Pystyykö Tampereen kaupunki esimerkiksi tällöin varmistamaan, että lapsi voi jatkaa hoitoa samassa hoitopaikassa. Jos ei niin pahimmassa tapauksessa lapsia tulevaisuudessa pompotellaan osa- ja täysipäiväisen hoidon välillä heidän vanhempiensa työmarkkina-asemasta riippuen.

Päivähoidon tarpeesta päätettäessä pitäisi luottaa perheen omaan näkemykseen. Perheet, joille osapäivähoito on riittävä ratkaisu osaavat hakea osapäivähoitoa. Hoidon tarpeen määrittelemisen siirtäminen perheiltä virkamiehille tarkoittaa samalla lisäpanostuksia hallinnolliseen organisaatioon, jotta kaupunki pystyy jatkossakin toteuttamaan hallintolaissa määriteltyjä hyvän hallinnon perusteita.”

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

Kimmo Sasin kognitiivinen dissonanssi

Tamperelainen kansanedustaja Kimmo Sasi totesi 17.2. antamassaan haastattelussa, että Tampereen ratikkahanke saattaa viivästyä useilla vuosilla, koska tärkeämmät hankkeet, kuten Espoon metron jatko menevät sen edelle. Lausunto sai Tampereelta paljon kritiikkiä (esim. Jaakko Stenhäll) ja Sasi puolusti näkökantojaan blogissaan seuraavasti:

Kuva

Kommentointimahdollisuuden ansiosta nimimerkki Ala-Amurin Viki korjasi Sasin väitteitä:

Kuva

Koko valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko löytyy täältä. Yllä siis suora lainaus sivusta 52.

Keskustelu jatkui edelleen ja Sasikin osallistui kommentillaan:

Kuva

Huomatkaa varsinkin kolmas kappale. ”Raitiohanke saa valtion rahoitusta hankkeen suunnitteluun”. Kimmo Sasille on saman kirjoituksen kommenteissa siteerattu suoraan liikennepoliittista selontekoa, mutta silti kansanedustajamme kehtaa väittää, että rahoja olisi ainoastaan suunnitteluun tai että hanketta ei olisi aikataulutettu liikennepoliittisessa selonteossa. Tästä voidaan vetää kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä:

1) Sasi on lukutaidoton

2) Sasi on valmis valehtelemaan avoimesti

Vanhan sanonnan mukaan kansa saa sellaiset edustajat, millaiset ansaitsee. Mitä niin pahaa olemme Tampereella tehneet, että meitä edustaa Kimmo Sasi?

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!

Persujen laariin

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui tänään päättämään lisätalousarvioista vuodelle 2013 ja 2014. Talousarvioissa oli kyse kosmeettistista muutoksista, joilla ei ole vaikutusta kaupungin talouteen, mutta joista kaupunginvaltuuston tulee siltä päättää. Seurasin kokousta osittain radiosta ja osittain Twitteristä. Perussuomalaiset päättivät tehdä  budjettikäsittelystä politiikkaa ja #trevaltuusto -hashtagilla löytyi paljon turhautuneita viestejä joista olen koonnut iloksenne parhaat esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

1) Vuoden 2013 talousarvioon tehtiin muutos, koska valtio osallistui ratikkasuunnitteluun 170 000 eurolla. Perussuomalaisten innostuivat ja ehdottivat… no jotain:

2) Tämän jälkeen vuoroon tuli vuoden 2014 talousarvio ja siellä valtion lisämääräraha Syyriasta tulevien pakolaisten ottamiseki Tampereelle.

PS:n Heikki Luoto ehdotti, että määrärahaa ei oteta talousarvioon. Koska pakolaisten ottamisesta on päätetty jo aiemmin kaupungihallituksessa niin Luodon ehdotuksen ainoa vaikutus olisi ollut, että rahat olisivat jääneet valtiolta saamatta. Ei jatkoon.

Hetken aikaa tämän jälkeen budjetin käsittely rullasikin ilman pitkiä yleiskeskusteluja, kunnes vuoroon tuli

3)  Matkailutalon myynti. Tampereen ydinkeskustassa, Tammerkosken partaalla, sijaitsee vanha tiilirakennus, jossa on tällä hetkellä nuorikahvila Uniikki. Koska nuorisossa on tulevaisuus niin keskustelu leviää käsiin:

Ja saman kohdan aikana selvisi myös, että PS:n mielestä kiinteistöveroja tulee korottaa:

Suhtaudun politiikkaan varsin pragmaattisesti. Ymmärrän poliittisten irtopisteiden keräilyn, eivätkä Perussuomalaiset ole varmastikaan ainoita, jotka tekevät merkityksettömästä budjettikäsittelystä politiikkaa, jos se sopii heidän tavoitteisiinsa. En kuitenkaan ymmärrä, miten Perussuomalaiset uskovat saavansa tavoitteitaan läpi valtuustossa, jos suhtautuminen heihin on kollegoiden joukossa seuraavanlaista:

 

Teksti tykkää kun sitä luetaan. Saa jakaa siis!